Jean Sibelius – Interviste impossibili a Radio Dal Verme 2017 Suomi Finland 100 – Mahdottomat haastattelut – Jean Sibelius, Radio dal Verme, Rooma, IC Dal Vermen yläasteen 3A-luokka, lukuvuosi 2016-2017

Jean Sibelius

Jean Sibelius – Ricerca ed elaborazione testi, immagini e suoni
Alessandro De R., Federica B., Lucrezia M., Andrea A., Andrea B., Damiano C.
Classe 3A A. S. 2016/17

Voci recitanti
Alessandro D. e Andrea B.

I.C. Via Dal Verme Roma a cura di Maria Rosa Mazzola e Riitta Dalmasso.
Registrazione live – Roma, maggio 2017.


Finalità del progetto:
– Creare prodotti multimediali originali su testi di storia della musica e biografie di grandi compositori della Storia della Musica e personaggi dello sport.
– Creare una radio tematica simulata su canale Youtube con un palinsesto di diverse puntate dedicate a interviste impossibili a importanti personaggi della storia e della cultura.
– Realizzare un canale Youtube per la pubblicazione e condivisione dei video delle interviste e per la pubblicazione delle trasmissioni radiofoniche.
– Sviluppare e saper utilizzare le diverse competenze espressive.

Obiettivi disciplinari e tecnologici:
– Conoscere e beneficiare del patrimonio culturale della nostra civiltà
– Affinare la capacità di ascolto e comprensione di opere musicali
– Sviluppare la comprensione di testi musicali, storici, letterari, d’arte visiva
– Interpretare criticamente un testo letterario, musicale, pittorico, ecc.
– Sviluppare abilità comunicative e operative in campo tecnologico, musicale, artistico, ecc.
– Intervenire in maniera creativa nella progettazione, organizzazione e realizzazione di un progetto multimediale
– Conoscere la terminologia specifica di area storica, letteraria, musicale, artistica e tecnologica (file, file audio, file d’immagine, presentazione, video, montaggio, ecc.)
– Saper svolgere una ricerca con mezzi tradizionali e in rete
– Saper usare i mezzi tecnologici indispensabili alla realizzazione dei metaprodotti e del prodotto finale rispettando tempi e spazi obbligati
– Sperimentare le diverse professionalità operanti in un contesto redazionale radiofonico: autore, speaker, regista, giornalista redattore, critico musicale, tecnico del suono, archivista, segretario amministrativo per i diritti d’autore, segretario di edizione, tecnico informatico,
– Potenziare il metodo di lavoro basato sul “compito reale”e in blended learning con l’uso di ambienti di storage on line e di piattaforme didattiche collaborative.
mariarosa.mazzola@gmail.com


http://suomifinland100.fi/project/mahdottomat-haastattelut/?lang=en

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi

Projekti: Jean Sibelius/Mahdottomat haastattelut (Interviste impossibili)

Julkaistu 17.05. 2017
Jean Sibelius – Materiaalin haku, teksti, kuvat ja äänitys
Koulun oppilaat: Alessandro De R., Federica B., Lucrezia M., Andrea A., Andrea B., Damiano C.
Luokka 3A
Lukuvuosi 2016/17

Lukijaäänet videolla: Alessandro D. e Andrea B.

Istituto Comprensivo Via Dal Verme Rooma , aiheen valmistelusta vastaava opettaja Dott.ssa Maria Rosa Mazzola (musiikinopettaja), suomenkielisestä tekstistä vastaava FM/Dott.ssa Riitta Dalmasso (ranskan- ja italianopettaja)
Suora äänitys – tehty Roomassa, toukokuussa 2017.

Projektin nimi: Rooman Via Dal Vermen Istituto Comprensivon musiikinopettajan Maria Rosa Mazzolan “Mahdottomat haastattelut” Interviste impossibili
Luokkien 3A, 3B, 3C, 3H oppilaat, lukuvuosi 2016-17, toteutus yhteistyössä koulun opettajien kanssa.
Koulun rehtori, Dott.ssa Rita Micarelli (englannin- ja ranskanopettaja)

Projektin tarkoitus:
– Luoda originaali musiikin historiaan ja suurten säveltäjien elämänkertoihin perustuva opettava multimediatuote.
– Luoda Youtube-kanavalle simuloitu tematiikkaperusteinen radio, jonka ohjelmisto koostuu useista historian ja kulttuurin merkkihenkilöille tehdyistä mahdottomista haastatteluista.
-Toteuttaa Youtube-kanava, jolla julkaista ja jakaa keskenään haastatteluvideot ja lähettää radio-ohjelmia.
– Kehittää ja osata käyttää erilaisia ilmaisutaitoja.
Teknologiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet:
– Tutustua oman sivilisaatiomme kulttuuriperintöön ja osata hyödyntää sitä
– Oppia ymmärtämään musiikkiteoksia ja kehittää musiikin kuuntelutaitoja
– Kehittää musiikin, historian, kirjallisuuden ja kuvataiteiden tekstien ymmärtämistä
– Oppia tulkitsemaan kriittisesti kirjallisuuden, musiikin, kuvataiteiden jne. tekstilähteitä
– Kehittää viestintä- ja käytäntötaitoja teknologian, musiikin, taiteen jne. aloilla
– Osallistua luovalla tavalla multimediatuotteen suunnitteluun, organisointiin ja toteutukseen
– Tutustua historian, kirjallisuuden, musiikin, taiteiden ja teknologian erityisterminologiaan (tiedosto, audiotiedosto, kuvatiedosto, esitys, video, editointi, ecc.)
– Osata hakea tietoa traditionaalisin keinoin sekä verkosta
– Osata käyttää välttämättömiä teknologisia keinoja metatuotteiden ja lopullisen tuotteen toteuttamiseksi annetussa ajassa ja pakollisissa virtuaalitiloissa
– Tutustua eri ammattialoihin radio-ohjelman laadinnassa: tekijä, radioääni, ohjaaja, lehtimies toimittaja, musiikikriitikko, äänittäjä, arkistoija, tekijänoikeuksista vastaava hallinnollinen sihteeri, toimitussihteeri, tietokoneteknikko
– Vahvistaa ”todelliseen tehtävään” blendid learning perustuvaa oppimetodia käyttämällä verkossa olevia tallennusympäristöjä ja yhteistyötä vaativia opetusalustoja.
mariarosa.mazzola@gmail.com


♪♪♫♫♯♪♪♫♫♪♪♫♫♯♪♪♫♫♪♪♫♫♯♪♪♫♫

Jean Sibelius

(1865-1957)

♫ (taustalla soi Sibeliuksen Viulukonsertto, d-molli, opus 47)

Haastattelija: Hyvää päivää kaikille kuulijoille! Tänään vieraanamme on yksi Suomen suurimmista 1800- ja 1900-luvun säveltäjistä ja viulisteista:  maestro Jean Sibelius! Taustalla soi mitä kaunein ja intensiivisin Sibeliuksen Viulukonsertto, d-molli, opus 47!  

Suuret kiitokset maestro Sibelius, kun suostuitte tulemaan haastateltavaksemme!

Sibelius: Hyvää päivää kaikille ja kiitokset teille! 

Haastattelija: Maestro Sibelius, teitä pidetään Suomen kansallisen identiteetin musiikillisena symbolina. Synnyitte vuonna 1865 Hämeenlinnassa Suomen suuriruhtinaskunnassa, joka oli tuolloin Venäjän vallan alla. Perheenne oli puoliksi ruotsinkielinen.  Minkä ikäisenä aloitte opiskella musiikkia ja sävelsitte ensimmäiset musiikkiteoksenne?

Sibelius: Aloin opiskella 15-vuotiaana ensin viulunsoittoa ja sitten säveltämistä. Kirjoitin ensimmäisen sävellykseni Helsingissä vuonna 1889.  Olin tuolloin  24-vuotias… Se oli jousikvartetto. Ihan pienestä pitäen minulla oli erinomainen oppi-isä: maestro M. Wegelius, joka musiikkitaitojen lisäksi välitti minulle romanttiset aatteensa. Ne koskettivat myös minua ja saivat minut innostumaan fennomaaniliikkeestä, joka oli romanttisen kansallisaatteen ilmentymä. Se tuli leimaamaan  taiteellisen tuotantoni ja poliittiset aatteeni!

Haastattelija: Tämä viulukonsertto on aivan ihana! Onko viulu valitsemanne soitin?

Sibelius: Kyllä. Kuten jo edellä mainitsin, aloin opiskella viulunsoittoa 15-vuotiaana Helsingin   Konservatoriossa, joten tunnen hyvin sooloviulun tekniset ongelmat. Siitä huolimatta tai ehkä juuri tämän taitoni takia, viulukonserton säveltäminen oli aika työlästä, vaivalloista ja kesti pitkään. Niinpä käsikirjoituksessa onkin paljon korjauksia ja ylipyyhittyjä kohtia.

Aloin säveltää viulukonserttoa vuonna 1903, vähän ennen muuttoamme Järvenpäähän, maaseudun rauhaan. Viulukonserttoni esitettiin ensimmäisen kerran Helsingissä 8. helmikuuta 1904. En ollut lainkaan tyytyväinen siihen, eikä se miellyttänyt kriitikoitakaan, joten laadin siitä uuden version, joka esitettiin ensimmäisen kerran 19. lokakuuta 1905.

♫ (taustalla soi Sibeliuksen Finlandia, Op. 26)

Haastattelija: Taustalla soiva sävelruno Finlandia kuvastaa isänmaan rakkauttanne ja poliittisia aatteitanne, joista mainitsitte. Pitääkö tämä paikkansa? Kertoisitteko hieman tarkemmin?

Sibelius: Kirjoitin Finlandian vuonna 1899 juhliaksemme Suomen suuriruhtinaskunnan itsenäistymistä Venäjästä. Ottaen huomioon miten tärkeitä olosuhteita varten se sävellettiin, siitä tuli teos, joka symbolisoi kansallista irridentismia.

Se koostuu yhdestä ainoasta movimentosta, joka jakautuu edelleen eri musiikki-ideoihin. Viulukonserton alku on hyvin impetuoso eli se alkaa kiivaasti synkillä sävelkorkeuksilla.  Sitä seuraa rytmikkäämpi ja juhlallisempi musiikki-idea. Sen sijaan loppua kohden kuullaan hidas melodia, joka tunnetaan nimellä Finlandia-hymni!

Haastattelija: Juuri niin! Te itse muokkasitte myöhemmin uudelleen Finlandia-hymniä niin, että siitä tuli itsenäinen musiikkikappale. Vuonna 1941 Veikko Antero Koskenniemi sanoitti sen.

Maestro, Finlandia-hymnin kauneus ja sen saavuttama  suosio sai Suomen eduskunnan v. 2001 ehdottamaan sitä Suomen kansallislauluksi. Kyseinen ehdotus kuitenkin hylättiin. Suomen nykyinen kansallislaulu on Maamme-laulu. Säveltämänne hymni on kuitenkin varsinainen kansallismonumentti! Ja suuri skuuppi teille Maestro. Finlandia-hymnin melodia on ollut todellakin myös kansallishymni! Biafran tasavalta otti sen kansallishymnikseen. – Nousevan auringon maa –  vuodesta 1967 vuoteen 1970 Biafran ollessa lyhyen aikaa Nigeriasta irtaantuneena.

Sibelius: Se on minulle todella suuri kunnia! Kiitoksia!

♫ (taustalla soi Sibeliuksen Sinfonia n. 1 mi minore, IV Mov.)

Haastattelija: Sävellyksillänne on melko vahva tunnistettavissa oleva kansallinen luonne. Tuntuu kuin uranne alussa olisitte omaksuneet vaikutteita Ferruccio Busonilta ja Pjotr Iljič Tšaikovskilta…olemmeko oikeassa näin sanoessamme?

Sibelius: kyllä, saattaa olla. Busoni ja Tšaikovski olivat säveltäjiä, joita suuresti ihailin! Edellinen oli italialainen, Triestestä kotoisin, mutta asui Saksassa, Lipsiassa. Sittemmin Helsingissä, jossa hän toimi minun opettajanani. Ferruccio Busoni on aivan varmasti vaikuttanut minuun kovasti ja samoin Tšaikovski, suuri venäläinen säveltäjä… Tosiaankaan en voi kieltää Tšaikovskin vaikutusta.  Se on mitä ilmeisin vuodelta 1891 peräisin olevassa Kullervo sinfoniassa, ja samoin myös taustalla kuulemassamme Sinfonia n. 1 mi minoressa, vuodelta 1899.

Haastattelija: Maestro Sibelius, syy miksi musiikkikriitikot ovat kritisoineet teitä, johtuu siitä, että  jokaisessa sinfoniassanne olette ottanut esiin muotoa koskevat perusongelmat hyvinkin ainutlaatuisella ja henkilökohtaisella tavalla muihin aikalaisiinne kuten esim. Toisen Wienin koulukunnan säveltäjiin verrattuna. Miten vastaatte tähän kritiikkiin?   

Haastattelija: Tuohon minulla ei ole paljoakaan sanottavaa! Olen säveltänyt musiikkia päästäni ja sydämestäni! Olen aina vähät välittänyt siitä, mitä kriitikot ajattelevat! Se ei ole minun ongelmani! Voittaakseni lopullisesti tonaalisen järjestelmän, jonka suuresti arvostamani säveltäjäkollega Wagner vei äärimmäisyyksiin asti ennen minua, valitsin täysin vastakkaisen suunnan kuin Toisen Wienin koulukunnan edustajat Arnold Schoenbeg ja Alban Berger

He hylkäsivät tonaalisuuden muodostaakseen uuden harmonisen järjestelmän –  la dodekafonian (kaksitoistasäveljärjestelmä)-.  Minä etsin inspiraatiota lähtemällä liikkeelle vanhoista keskiaikaisista traditioista, joita ei oltu juurikaan käytetty keskiaikaista musiikkia seuraavissa ylätyylisissä musiikkimuodoissa.  Sen sijaan  keskiaikaiset traditiot  ovat hyvinkin mukana perinteisessä musiikissa ja kansanmusiikissa.

Haastattelija: Tunnetuimmat sävellyksenne ovat Finlandia, Valse Triste, Viulukonsertto, Karelia sarja ja Tuonelan joutsen.  Te kirjoititte paljon myös muuta musiikkia. Minkä tyyppistä musiikkia sävelsitte mieluiten?

♫ (taustalla soi Sibeliuksen Tuonelan joutsen)

Sibelius: Sävelsin mielelläni kamarimusiikkia ja keskityin siihen pitkään. Olen säveltänyt jopa yhden  jousikvartetin. Sävellän mielelläni myös sinfonioita – olen kirjoittanut seitsemän sinfoniaa – , liederin lausujalle ja pianolle. Olen säveltänyt niitä noin satakunta. Lisäksi olen säveltänyt pianomusiikkia, kuoromusiikkia, rituaali- ja näyttämömusiikkia – musiikkia 13 teatterikappaleeseen,  Kalevalan inspiroimaa musiikkia, ja jopa oopperamusiikkia (Jungfrun i tornet)!

Haastattelija: Taustalla soi Sibeliuksen sinfoninen runo Tuonelan joutsen vuodelta 1895, joka kuuluu Lemminkäinen sarjaan Op. 22 (neljä kertomusta Kalevalasta). Se perustuu Elias Lönnrotin 1800-luvun puolivälissä kokoamaan kansalliseepokseen, joka pohjautuu vanhoihin suomalaisiin myyttisiin runoihin ja lauluihin. Haluaisitteko kertoa tästä jotain kuulijoillemme?

Sibelius: Sävellys on tarkoitettua pienelle orkesterille, joka koostuu englannintorvesta, oboesta,  bassoklarinetista, kahdesta fagotista, neljästä käyrätorvesta, kolmesta pasuunasta, patarummuista, pikkurummusta, harpusta ja jousisoittimista. Englannintorvi on joutsenen ääni.

Sinfoninen runo kertoo mystisestä joutsenesta, kuoleman sanansaattajasta, joka ui Tuonelan synkeässä ja hautajaismaisessa ympäristössä (suomalaisen myyttikirjallisuuden vastine antiikin Kreikan Haadeksen  valtakunnalle eli kuolleitten valtakunnalle).

Lemminkäinen, sankarirunoelman sankari, saa tehtäväkseen tappaa pyhän joutsenen; mutta matkalla myrkytetty nuoli osuu häneen ja hän kuolee.

Kuitenkin tarinan seuraavassa jaksossa Lemminkäinen palaa uudelleen eloon.

Haastattelija: Upea tarina!… Ja siitä huokuu musiikin voima ja rakkaus musiikkiin! Maestro, oletteko koskaan ajatellut välittää intohimoanne musiikkiin nuorille ja lähentää heitä musiikin maailmaan?                                            

Sibelius: Tietysti. Olen opettanut neljä vuotta Helsingin konservatoriossa kaiken ikäisiä nuoria. Heidän kanssa minulle kehkeytyi erityinen suhde nuoriin, jota olen ylläpitänyt koko ikäni.

Haastattelija: Tietyssä vaiheessa lopetitte säveltämisen…Milloin lopetitte lopullisesti?

Sibelius: Syttyi sota! Niin, sota syttyi.  Minulla todettiin kurkkusyöpä ja se masensi minua niin paljon, että en ainoastaan lakannut säveltämästä, vaan myös puhumasta musiikista.

♫ (taustalla soi Sibeliuksen Karelia-sarja orkesterille Op. 11 )

Haastattelija: Lopetamme lähetyksemme Sibeliuksen musiikin herättämin tunne-elämyksin. Taustalla soi Karelia-sarja orkesterille Op. 11.

Meillä on todella ollut suuri ilo ja kunnia haastatella maestro Jean Sibeliusta. Kiitämme häntä suuresti, kun suostui uhraamaan aikaansa ja tulemaan lähetykseemme. Hänen läsnäolonsa teki ohjelmastamme monin verroin mielenkiintoisemman. Suuret kiitokset ja näkemiin!   Maestro Sibelius, toivomme, että tapaamme mahdollisimman pian uudestaan, voidaksemme puhua taas upeasta musiikistanne.

Sibelius: Kiitos, kun kutsuitte minut ohjelmaanne. Se on ollut minulle suuri ilo! Kuulemiin ja näkemiin kaikki!

Haastattelija: Iloisiin kuulemiin ja näkemiin kaikki Rooman Dal Vermen radion mahdottomien haastattelujen kuulijat!

Annunci
Questa voce è stata pubblicata in Classi prime, Classi seconde, Classi terze, Didattica musicale, Progetti, Radio Dal Verme. Contrassegna il permalink.

Rispondi

Effettua il login con uno di questi metodi per inviare il tuo commento:

Logo WordPress.com

Stai commentando usando il tuo account WordPress.com. Chiudi sessione / Modifica )

Foto Twitter

Stai commentando usando il tuo account Twitter. Chiudi sessione / Modifica )

Foto di Facebook

Stai commentando usando il tuo account Facebook. Chiudi sessione / Modifica )

Google+ photo

Stai commentando usando il tuo account Google+. Chiudi sessione / Modifica )

Connessione a %s...